Frédéric Chopin

Maaliskuun 1. päivänä tulee kuluneeksi 200 vuotta puolalaisen säveltäjän ja pianotaitelijan Frédéric Chopin syntymästä. Säveltäjänä Chopin keskittyi lähes yksinomaan pianomusiikkiin ja loi hienon pianotuotannon, jonka valtaosa koostuu pienimuotoisista teoksista. Pianistina hän oli aikansa ja koko pianonsoiton historian merkittävimpiä. Hän ei tosin ollut luonteeltaan taituri, mutta hän kehitti pianotekniikkaa ratkaisevasti, etenkin etydeissään.

Saimaannorppa

Saimaannorppa on Suomen eläimistön suurharvinaisuus ja äärimmäisen uhanalainen. Saimaannorppa rauhoitettiin 1955 ja merkittiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisten eläinten luetteloon 1967. Muinoin suurimmassa osassa Saimaan järvialuetta elänyttä hyljettä on nykyään jäljellä n. 260 yksilöä, joista lisääntyviä naaraita on vähän yli 60. Suojelutoimista huolimatta kanta on kääntynyt laskuun. Tärkein syy on verkkokalastuksen aiheuttama kuolleisuus. Tilannetta ovat pahentaneet myös leutojen talvien huonot pesimäolot.

Jääkiekko

Jääkiekko on kuulunut olympiakisojen ohjelmaan vuodesta 1920 (naiset vuodesta 1998). Aiemmissa kisoissa eniten miesten mestaruuksia on voittanut Neuvostoliitto, 8 kertaa. Kanada on voittanut kultaa 7 kertaa. Ruotsilla ja Yhdysvalloilla on 2 kultaa, Iso-Britannialla ja Tšekillä 1. Suomi on voittanut hopeaa Calgaryssa 1988 ja Torinossa 2006 sekä pronssia Lillehammerissa 1994 ja Naganossa 1998. Naisissa Kanadalla on 2 kultaa, Yhdysvalloilla 1. Suomi sai pronssia Naganossa 1998.

Curling

Curling on jääradalla pelattava joukkuepeli, jossa liu’utetaan pyöreitä graniittikiviä tarkoituksena saada mahdollisimman monta omaa kiveä lähemmäksi kehän keskipistettä kuin vastustaja. Curlingin otaksutaan syntyneen 1500-luvulla Skotlannissa. Ensimmäinen curlingseura perustettiin Kanadaan 1807. Curling on ollut olympiakisojen virallisena lajina 1924 ja vuodesta 1998. Markku Uusipaavalniemen joukkue voitti curlingin hopeamitalin Torinon talviolympiakisoissa 2006.

Alppihiihto

Hiihdon ns. alppilajit ovat kehittyneet kilpailumuodoiksi pääasiassa Alppien rinteillä. Alppihiihto on kuitenkin kotoisin Norjan Telemarkista, jossa 1800-luvulla ryhdyttiin harrastamaan slalomia, "porttilaskua". Ensimmäiset kansainväliset kilpailut järjestettiin Sveitsissä 1922. Talviolympiakisojen ohjelmaan alppilajit tulivat 1936 Garmisch-Partenkirchenissä. Vancouverissa kilpaillaan syöksylaskussa, supersuurpujottelussa (super-G), suurpujottelussa, pujottelussa ja alppiyhdistetyssä.

Yhdistetty kilpailu

Yhdistetty kilpailu on kuulunut talviolympiakisojen ohjelmaan alusta alkaen (vuodesta 1924). Alussa kisojen mäkikilpailun ja hiihdon tulokset laskettiin yhteen. Calgaryn talviolympiakisoissa 1988 käytössä oli ensi kertaa nykyinen Gundersenin menetelmä, jossa hiihto-osuudelle lähdetään mäkihypyn tulosten piste-erojen perusteella määritetyin aikaeroin. Vancouverissa käydään kaksi henkilökohtaista kilpailua ja nelimiehinen joukkuekilpailu.

Mäkihyppy

Mäenlasku alkoi urheilumielessä 1800-luvun puolivälissä Norjan Telemarkissa, josta harrastus levisi vähitellen muihin Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Suomen ensimmäiset mäkihyppykilpailut pidettiin Katajanokan kalliolla Helsingissä 1899. Kilpailut pidettiin 1960-luvulle saakka yhdessä mäessä, kunnes 1962 MM-kisoissa ja 1964 talviolympialaisissa sekä muissa suurkilpailuissa siirryttiin kahden mäen, normaali- ja suurmäen, kilpailuihin.

Hiihto

Suomalaiset ovat ennen Vancouverin talviolympialaisia saavuttaneet maastohiihdossa kaikkiaan 71 olympiamitalia. Mitalisade oli suurinta Oslossa 1952 ja Sarajevossa 1984, joista maastohiihtäjät toivat 8 mitalia. 2000-luvulla menestys on ollut vähäistä. Salt Lake Cityssä 2002 Suomen maastohiihto jäi ilman olympiamitalia ensi kerran sitten vuoden 1928. Seuraavissa kisoissa, Torinossa 2006, naiset palauttivat maastohiihdon mitalikantaan, tosin vain yhdellä pronssilla, jonka toivat Virpi Kuitunen ja Aino-Kaisa Saarinen sprinttiviestistä.

Ampumahiihto

Ampumahiihto on kehittynyt sotilaspartiohiihdosta. Kansainvälisenä kilpailumuotona se on ollut 1950-luvulta lähtien. Vuoteen 1978 saakka ammunta suoritettiin korkeapainekiväärillä 150 m:n, aiemmin jopa 250 m:n matkalta. Nykyinen ase on lippaallinen pienoiskivääri, jonka kaliiperi on korkeintaan 5,6 mm. Olympiakisojen ohjelmaan laji tuli miehillä Squaw Valleyssä 1960 ja naisilla Albertvillessä 1992.

Lumilautailu

Lumilautailu on lähtöisin 1960-luvun Yhdysvalloista. Juuret juontuvat laine- ja rullalautailusta, joiden talviseksi vastineeksi se kehitettiin. Harrastajia ei ensin ollut paljon, mutta he olivat sitäkin innostuneempia. Kun 1980-luvulla laskettelun suosio laski, hiihtokeskukset kiinnostuivat lajista. Vuonna 1989 lumilautailu hyväksyttiin laskettelun rinnalle. Vuonna 1994 lumilautailu valittiin olympialajiksi. Ensimmäisistä olympiamitaleista laskettiin 1998 Naganossa.